Pulkkisten sukuseura ry

Pulkkisten sukuseura ry

Pulkkisten sukuseura ry on rekisteröity 15.10.1996. Pulkkisten sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Sukuseuran kotipaikka on Kuhmo ja sen toiminta-alueena on koko maa. Pulkkisten sukuseura ry:n jäsenrekisterin mukaan jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 217 jäsentä.  

Pulkkisten sukuseura ry:llä on oma vaakuna, jonka Suomen Heraldinen Seura on merkinnyt rekisteriinsä 07.09.1995 numerolla 689.

PULKKISTEN SUKUSEURAN VAAKUNASELITYS:
Kultaan ja mustaan halkoisella kilvellä vuorovärinen mänty jonka oksista riippuu neljä käpyä 2+2. Kypärä suljettu. Kypärän peite musta, vuoripuoli kultaa; lakipunos kultaa ja mustaa.
Kypäränkoristeena kolme kultaista männynkäpyä kärjet ylöspäin.

Vaakunan on suunnitellut Jukka Suvisaari

Vaakunan värit kulta ja musta ovat suvun alkukodin Savon värit. Suku ja Pulkkinen -nimi on vanha ja laajalle levinnyt. Näitä ominaisuuksia kuvaa hyvin sukupuu, mänty. Mänty kuvaa myös pitkäikäisyyttä ja kestävyyttä.

Pulkkisten Sukuseuralla on näyttävä pöytästandaari ja komea isännänviiri, jotka ovat hyvin kysyttyjä ja mainiosti merkkipäivälahjaksi soveltuvia.

SUKUTAPAAMISET JA SUKUJUHLAT

Seuramme on järjestänyt ja on mukana järjestämässä Pulkkisten alueellisia sukutapaamisia ja joka kolmas vuosi pidettävät sukujuhlat vuosikokouksineen on keskeisin yhteenkuuluvuutta lisäävä tapahtuma. Henkilökohtaista sukututkimusta ja yhteydenpitoa varten alueelliset sukututkimusseurat, toiset sukuseurat ja kotiseutuyhdistykset lisäävät vertaisuuden tunnetta.

Sukujuhlaperinne käynnistyi Kuhmossa, jossa järjestettiin ensimmäiset juhlat 1989.  Tämän jälkeen juhlia on järjestetty Kuhmossa 1992, Vetelissä 1995, Siilinjärvellä 1998, Joensuussa 2001, Mikkelissä 2004 ja Ruokolahdella vuonna 2007 ja 2010 Helsingin Vuosaaressa.  Vuoden 2013 sukujuhlaa vietetiin sukuseuramme kotipaikkakunnalla Kuhmossa, Lentiiran kylässä. Vuonna 2016 oli sukujuhla Siilinjärven Kunnonpaikassa.Seuraavan sukujuhla v. 2019 pidetään Punkaharjulla Itä-Karjalan Kansanopistolla.

SUKUPUU 

Mänty (Pinus sylvestris) on Pulkkisten sukupuu

Mänty on kuvattuna myös sukumme vaakunassa.  Sukupuita on istutettu sukujuhlapaikkakunnille.

Pulkkisten sukupuu mänty (Pinus sylvestris)

KARSIKKOPETÄJÄ

”Ennen ei ou hauvalle tehty mittää merkkiä kuolleen henkilön muistoks, nii ne on tehnä karsikkaan puuhun. Meijän paikkakunnalla on ollunna semmonen tapa, että ennen hautaan viemistä on kuolleen lähimmät sukulaeset kuhtunna jonnii semmosen henkilön, joka on osanna tehä lumerot ja sen ja muihen lähinnä oloviin nuapuriin kanssa on mänty karsikaspuun juurelle ja lumerot jotka osotti kuolleen henkilön kuoleman, tek kututtu henkilö, ussein tämän on tehnä sama mies joka on kirstunnii tehnä. Kun karsikaslumerot on tullunna valamiiks, on kuolleen lähin sukulainen antanna Karsikaspuun juurella viinaryypyt sen henkilön muiston kunnioittamiseks, jolle karsikas merkittiin, lumeroineen ja nimikirjaimineen ja vietettiin tällä lailla vainoon kunnioittamisjuhla puun juurella.”

Teksti: Tervo pitäjänmuisti kirjasta

.

TIETOA PULKKISISTA

Pulkkinen on vanha savo-karjalainen sukunimi. Savosta tietoja on 1500-luvulta Pellosniemeltä, Juvalta, Säämingistä ja Tavinsalmelta. Rautalammilla nimi on tunnettu vuonna 1564, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla 1571 ja Kainuussa 1555. 1600-luvun alussa nimi oli tuttu myös Vesilahdella ja Iissä. Vanhoja tietoja Karjalasta on eri kunnista: Raudusta, Jääskestä, Käkisalmesta, Parikkalasta, Uukuniemeltä, Sortavalasta, Suistamolta ja Rääkkylästä.

Nimi Pulkkinen perustuu ilmeisesti (sota)joukkoa merkitsevään sanaan pulkka, joka on samaa germaanista kantaa kuin ruotsin fulka ja saksan Volk. Suomen skandinaavisessa lainasanastossa ja nimistössä f on korvattu p:llä. Nimen pohjana olevalla sanalla fulka- ’kansa, sotajoukko’ on p:lliset vastineensa myös liettuassa ja slaavilaisella taholla.

SUKUNIMITILASTO 5.8.2019